Perinteinen P-H nuuskujen ja vinttikoirien ryhmänäyttely järjestettiin lauantaina Pyhäinpäivänä täällä Lahdessa. Lahden ryhmis on erittäin suosittu ja flatteja ilmoitetaan sinne aina kiitätettävä määrä, niin myös tänäkin vuonna. Ensi vuonna tätä näyttelyä ei sitten täällä Lahdessa järjestetä.

Karvattoman Nyytin lisäksi päätin ilmoittaa Lolan veteraaniluokkaan. Lola on ollut hyvässä kunnossa kaikin puolin. Tosin viikolla löysin sen kylkiluiden takaa patin, jota käymme joku päivä näyttämässä lääkärille. Lolan menestys oli minulle tosi tosi iloinen yllätys. Toki mummo on näyttänyt omaan silmään hyvältä, mutta sertti ja BIS3-veteraaniin en ihan uskonut. Nyt ystävät kannustavat viemään Lolaa näyttelyihin. Tammikuussa juhlimme pienellä porukalla sen 10-v synttäreitä, joten voinhan sitä näyttelyihin ilmoittaa, mikäli jaksan pitää sen turkin trimmissä.

Trimmasin (en siis siistinyt) Lolan viikolla ja sehän ei mikään pikkujuttu sitten ollutkaan. Leikatun nartun turkki on iso haaste ja työ on valtava. Puolitoista tuntia duunia ja tuloksena muovikassillinen karvaa. Kiitän sydämestäni sitä joka on keksinyt Coat Kingin ja suosittelen sitä kaikille, joilla on leikattu tai muuten liian runsaskarvainen flatti! Jos omistat ruskean flatin tarvitset ehdottomasti em. vekottimen, sillä saat hienosti kesän jälkeen kuolleen keltaisen karvan pois ja näin palautat koiraan hienon tumman värin. Viikolla trimmasin myös Oprin tyttären Helkan, jolta on myös kohtu poistettu ja sen runko kasvaa sitä kammottavaa hötökorvaa. Trimmauksen jälkeen ihastelimme Sallan kanssa Helkaa ja hän rupesi miettimään jospa Helka pitäisikin ilmoittaa näyttelyyn, semmoinen kaunotar koirasta nimittäin trimmauksen jälkeen kuoriutui.

Toivon, että Lola pysyy virkeänä ja hyvässä kunnossa ja että saisimme pitää sen vielä monta vuotta luonamme. Olen ollut onnekas flattien omistaja. Kassu kuoli sydänkohtaukseen ja se olisi täyttänyt 11-vuotta kuukauden päästä. Emma eli pitkän elämän ja oli kuollessaan 15 vuotta ja 3 viikkoa. Lola täyttää 10 vuotta tammikuussa ja Opri 8 vuotta maaliskuussa. Flateiksi koirani ovat eläneet pitkään ja olen siitä todella kiitollinen. Yksi yhdistävä tekijä Suomen vanhoille flateille on Takalan Tapsan kantanarttu Mollyfer, jonka perimä tuottaa meille nämä pitkäikäisimmät flattimme!

Tuomarina Lahdessa oli Satu Ylä-Mononen ja hän debytoi flatit ensimmäistä kertaa. Tykkäsin, että hänellä on koirasilmää rodullemme! Flatteja tapahtumaan oli ilmoitettu 11 pentua ja aikuisia 41 kipaletta. Harri Lehkonen valitsi näyttelyn BIS-veteraanin.

Tyttöjen arvostelut:

LOLA: Melkein 10 v, ikäisekseen erinom. kunnossa esitetty veteraani. Hyvä purenta, kaunis nartun pää, hyvä kaula ja ylälinja. Erinom. eturinta ja runko. Hyvät kulmaukset ja häntä. kaunis turkki. Ikäisekseen erinom. liikkeet, esiintyy erinomaisesti. BIS3-VET, ROP-VET, PN2, SERT, VET-ERI1.

NYYTI: Hyvä koko ja mittasuhteet, hyvä purenta. Yhdensuuntaiset kuonon ja kallon linjat. Keskiruskeat aavistuksen kookkaat silmät. Hyvä kaula ja ylälinja. Erinom. luusto ja eturinta. Hyvä runko ja kulmaukset. Hyvä häntä. Joustavat sivuliikkeet, hieman leveä edestä. AVO-ERI2.

Vilma sijoittui hienosti PN4:ksi ja voittaen käyttöluokan. Emmin pojat hienosti junnuissa Pomi EH3 ja Elmo EH. Doris ja Diva oli myös ilmoitettu, mutta eivät voineet osallistua näyttelyyn harmittavan kennelyskän vuoksi. Kiitos Mintulle avusta ja seurasta sekä Eijalle ja Mirkulle iso kiitos Lolan handlauksesta.

Seuraavana vuorossa Jyväskylä, Tampere ja Messari.

Lola melkein 10 vee poseeraa näyttelyssä